Carbo Culture on kaupallisen biohiilituotannon kynnyksellä
Carbo Culturen prosessissa syntyy korkealaatuista biohiiltä ja tuotannossa käytetään hyödyksi pyrolyysin tisleet. Paine ja korkea reaktorilämpötila ovat laadun ja vakaan toiminnan tae, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Ilkka Taponen kertoo. Reaktorin toimintaperiaatetta kuvataan jatkuvatoimiseksi panosreaktoriksi, eli se tekee annoksen kerrallaan, mutta useampi annos voi olla yhtä aikaa valmistumassa.
Energia- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen avasi Carbo Culturen R3-nimen saaneen biohiilen pilottituotantolaitoksen Keravalla elokuussa. Paikalla oli myös Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu. Kyseessä oli Carbo Culturelle tärkeä virstanpylväs Kaliforniasta alkaneessa kehitystyössä.
Loikka ennen kaupallista laitosta
”Keravan laitoksella on meille iso merkitys. Teemme tällä ison loikan ennen kaupallista laitosta. Samalla R3 on meidän ensimmäinen laitoksemme Suomessa,” Taponen kertoo ja korostaa, että nyt kyseessä on jo täysin automatisoitu yksikkö, jota voidaan ajaa etänä. Laitos on luonnollisesti tehty kaikkien standardien mukaisesti.
Laitoskoko kasvaa monistamalla
Laitosten monistaminen on keskeinen juttu ja vahvuutena modulaarisuus. Ensimmäinen kaupallinen laitos eli C1 on jo useiden reaktorien kokonaisuus. Laitoskokoa kasvatetaan monistamalla reaktoreiden määrä. Laitoksen kokoa katsotaan hiilenpoistokapasiteetin perusteella. Esimerkiksi R3 tuottaa hiilenpoistoa 3000 tn CO2 ekv, mikä tarkoittaa noin 1000 tn hiiltä vuodessa. Biohiilen tuotannossa toimii laaja kirjo erilaisia raaka-aineita. Materiaalin homogeenisuus ja riittävän matala kosteus ovat kuitenkin keskeisiä. Luonnollisesti saatavuus ja hinta ratkaisevat valinnat kaupallisessa tuotannossa.
Kumppaneita haetaan
Vahvan liiketoimintamallin kehittäminen on edellytys suunnitellulle nopealle kasvulle. Carbo Culture on valinnut mallin, missä yritys omistaa laitoksen ja operoi sitä. Laitoksia tullaan pystyttämään projektirahoituksella ja yritys jää mukaan enemmistöomistajana. Mukaan otetaan paikalliset markkinat tuntevat kumppanit. Jokainen laitos tulee olemaan siis erillinen osakeyhtiönsä.
Kolme myytävää tuotetta
”Ja kysehän ei ole vain fyysisestä biohiilestä. Laitoksessa syntyy itse asiassa kolme eri myyntituotetta: kreditit, synteesikaasu ja biohiili”, Taponen painottaa. Kysyntä on lähtenyt liikkeelle kredittien myynnistä, joille on ollut hyvä kysyntä. Laitoksen ylijäämäenergian myyntikin on jo hallussa. Biohiilen myyntikohteet ovat vielä tällä hetkellä eniten kehitysvaiheessa. ”Haluamme myydä biohiilen käytettävänä pitkäkestoisina hiilivarastoina maataloudessa, viherrakenteissa ja pitkällä aikavälillä rakentamisessa.”
Markkinat lähellä ja kaukana
Kredittien markkina on selvästi globaali, mutta muiden tuotteiden enemmän paikallinen. Projektien toteuttaminen on siten aika- ja paikkasidonnaista. Carbo Culturella nähdään Eurooppa ja Pohjois-Amerikassa laajasti ottaen ensimmäisinä markkina-alueina.
Hinta laskee ja käyttö kasvaa
Taponen pitää selvänä, että biohiilen käyttöä pitää kasvattaa isosti. Tähän asti hinta ja saatavuus ovat olleet esteenä laajamittaiselle käytölle. ”Uskomme, että pystymme tiputtamaan hintaa huomattavasti nykytasosta ja saamme enemmän irti samasta raaka-aineesta.” Biohiili iskee nasevasti moneen tämän hetken tarpeeseen. Konkreettisia kyselyitä laitoksen rakentamisesta tulee Taposen mukaan koko ajan.
Teknologia on valmis
Kotimaisille päätöksentekijöille Taponen haluaa viestittää tyytyväisyyttä siitä, että hallitusohjelma näkee biohiilen osana CO2-talteenottoa. Biohiili voi itse asiassa olla se kärkikeino, sillä teknologia on valmis ja nopeasti käyttöön otettavissa. Taponen näkee, että julkistakin tukea tarvitaan monellakin tavalla ensimmäisiin tehdasinvestointeihin. Suomi ei näissä mahdollisuuksissa ole muiden pohjoismaiden tasolla.
Carbo Culturen seuraava askel on kuitenkin selvä: ensimmäiselle täysin kaupalliselle laitokselle on jo tontti hankittuna pääkaupunkiseudulla. Tavoite on käynnistää laitos 2025 aikana. ■
Jutun pääkuva: Pilottilaitostyömaalla töitä viimeisteli monikansallinen ryhmä, mihin kuului kolumbialaissyntyinen Jessi Osorio.
Carbo Culturen lyhyt historia
Suomalaissyntyinen Henrietta Moon ja Chris Cartens perustivat yrityksen Kaliforniassa vuonna 2016 ja ovat kehittäneet toimintaa pitkäjänteisesti. Biohiililaitoksen teknologian kehittäminen on edellyttänyt useita vaiheita ja merkittävästi pääomia. Carbo Culture on onnistunut keräämään pääomasijoituksia 9,2 miljoonaa dollaria. Nyt käynnistynyt pilottilaitos sai 2,2 milj. e tuen Euroopan innovaationeuvostosta nopeampaan kehittämiseen ja skaalaamiseen.
Saksan hallituksen virasto SPRIND rahoittaa innovatiivisia ja käänteentekeviä hankkeita. SPRIND on myöntänyt yritykselle yhteensä 3 milj. e, jotta se voi kehittää tuotteissa pitkään hiiltä varastoivia ratkaisuja.
Kaikkiaan töissä on 25 henkeä ja start-up-kulttuuri on vahvasti läsnä. Pilottilaitostyömaalla töitä viimeisteli monikansallinen ryhmä, mihin kuului suomalaisten lisäksi kolumbilaissyntyinen Jessi Osorio, ruotsalainen Björn Dahlen ja intialainen Siddharta Gadiraju.
Yritys on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana nopeasti. Useita insinöörejä on palkattu taloon kehittämään teknologia valmiiksi. Laitos rakennetaan paikallaan valmiista moduuleista. Reaktori on laitoksen ydin ja se on omaa tuotantoa, kun muut osiot ovat kumppaniverkostojen konepajoissa paukuttamia.
